13.12.2010 | Talousarvioaloite TAA 1-1147/2010 vp

Kannanotto valtion budjettiin

Arvoisa puhemies! Keskeinen syy hyvinvointivaltion ja kansalaisten peruspalvelujen alasajoon on Lipposen ja Vanhasen hallitusten jo parinkymmenen vuoden ajan harjoittama menokehyspolitiikka. Varoja ei ole ohjattu eikä myöskään lähivuosina ohjata kansalaisten peruspalvelujen ja perusturvan parantamiseen, pikemminkin päinvastoin. Ansiokehitykseen nähden kansalaisten perusturvan - peruspäiväraha, työmarkkinatuki, kansaneläke, sairauspäiväraha, kotihoidontuet, lapsilisät, toimeentulotuet - taso on heikentynyt keskimäärin kolmasosalla tuona aikana.

Perussuomalaiset esittävät riittämättömään perusturvaan tasokorotusta. Maan hallitukset ovat tarkoituksella kasvattaneet voimakkaasti kansalaisten eriarvoisuutta ja tuloeroja muun muassa aiheuttamalla kunnallisveron nostotarpeen, keventämällä tuloverotusta ja poistamalla varallisuusveron sekä nostamalla kiinteistö- ja erilaisia välillisiä veroja ja maksuja. Verotusta tulee ensi vuoden budjetissa uudistaa niin, että otetaan huomioon kansalaisten veronmaksukyky - verot maksukyvyn mukaan - sekä yhdenvertaisuus myös pääoma- ja ansiotuloverotuksen kesken. Harjoitetun politiikan seurauksena köyhien määrä on uusien arviointiperusteiden mukaan jo yli 900 000 henkeä, joista lapsia parisataatuhatta eli moninkertainen määrä vuoteen 1990 verrattuna.

Kuntarahoitus ja kuntien tarjoamat peruspalvelut ovat Suomessa pahasti kriisiytymässä. Kuntien toimintamenot kasvavat nyt viiden vuoden aikana arvion mukaan jopa kaksi kertaa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet. Kuntien talousongelmat johtuvat merkittävästi valtion harjoittamasta politiikasta. Valtio on parinkymmenen vuoden ajan lisännyt kuntien tehtäviä ja samaan aikaan vähentänyt kuntien peruspalvelujen rahoitusosuutta miljardeja euroja. Kansalaiset ovat enenevässä määrin eriarvoisessa asemassa maan eri osissa.

Ensi vuoden budjetti on tyly pienituloisille, vanhuksille, veteraaneille, lapsiperheille, yksinhuoltajille, omaishoitajille, vammaisille ja sairaille. Tällaista kehitystä perussuomalaiset eivät voi, eikä tätä saa hyväksyä. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää, että seuraavan hallituksen toimesta eri toimenpiteiden avulla köyhien määrä on vaalikaudella saatu pudotettua alle puoleen. Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan yli 5 prosentin vuosittainen kasvu palvelutason turvaamiseksi.

Budjetti heikentää terveyspalvelujen tasoa ja saatavuutta. Yksinomaan vanhuspalvelujen turvaamiseen tarvitaan heti tuhansia uusia työntekijöitä. Hoitajien työtä tehostamalla ei terveyspalveluja enää voi parantaa. Jo nyt meillä on sataa vanhusta kohden puolet vähemmän henkilökuntaa kuin Norjassa. Arvion mukaan 15 vuoden aikana tulisi saada 150 000 uutta terveysalan ammattilaista turvaamaan terveyspalveluja ja korvaamaan eläkkeelle lähteviä. Terveyspalvelujen taso tulee ensi ja tulevina vuosina turvata.

Jättityöttömyys on Suomen jättiongelma. Ottaen lomautetut ja tukitoimenpiteiden varassa olevat mukaan lukuun on laaja-alaisen työttömyyden piirissä Suomessa lähes 400 000 henkeä. Maan hallituksen keskeinen huolenaihe on kuitenkin toimet ulkomaisen työvoiman saamiseksi ja työssä olevien työurien pidentämiseksi. Työttömyyden kirot koskettavat suoraan lähes miljoonaa perheenjäsentä. Huolestuttavaa on myös nuorten työttömien määrän kasvu. Joka neljäs nuori ei saa työtä.

Työllisyyden hoito on parasta talouspolitiikkaa, minkä hallitus on budjetissaan täysin unohtanut. Hallitus suorastaan vähentää työttömyysturvan rahoitusta. Täysin päinvastoin kuin hallitus perussuomalaiset esittävät panostamista kymmenientuhansien ihmisten työllistämiseksi ensi vuonna. Täytyy muistaa, että valtaosa työllistämiseen tarvittavista rahoista saadaan takaisin säästöinä asumistuki-, toimeentulotuki- ja muista sosiaali- ja työttömyysmenoista sekä lisääntyvistä kuntien ja valtion tuloista kuten tulo- ja arvonlisäveroista.

Pienyrittäjyyttä, jopa yhden kahden hengen yrityksiä, on tuettava byrokratiaa vähentämällä ja työantajien rasitteita helpottamalla. Nuorta ei saa päästää syrjäytymään. Syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle miljoonaluokan kustannukset. Nuorille on turvattava koulutusta ja työharjoittelupaikka, ja yhteiskunnalle edullisia palkkatuki- ynnä muita järjestelmiä on otettava laaja-alaiseen käyttöön.

Harmaa talous on saatava kuriin. On varmistettava valvontaa lisäämällä ja muun muassa työntekijöiden työkorttiin lisättävän veronumeron avulla, että ulkomaista työvoimaa Suomeen värväävät yritykset hoitavat työnantajavelvoitteensa, kuten maksavat TESin mukaista palkkaa, maksavat verot ja sosiaaliturvamaksut. Nyt laittomin perustein palkatun työvoiman takia menetetään jopa satojen miljoonien verotulot ja tuhannet, jopa kymmenettuhannet suomalaiset työntekijät jäävät työttömiksi.

Pietari Jääskeläinen